Nimimerkki ”Kaisa” kysyy: ”Syksyllä julkaistiin tohtori Eben Alexanderin kirja Totuus taivaasta – tiedemiehen silmiä avaava kuolemanrajakokemus. Kirjoittaja on neurokirurgi, joka toipui pitkän kooman jälkeen täysin terveeksi, mitä pidettiin suurena ihmeenä. Kooman aikana hän kävi taivaan valtakunnassa ja koki sen, mitä ihmiselle kuoleman jälkeen tapahtui. Mitä mieltä Dr. Evl on kirjasta? Miten kehotat suhtautumaan siihen?”
Vastaus:
Dr. Evl suhtautuu toki kunnioituksella ja avoimella mielellä ihmisten erilaisiin kokemuksiin. On hyvin vaikea arvioida Alexanderin kokemusten lähdettä tai mitä todellisuudessa tapahtui. Eben Alexanderin tapaus on kuitenkin mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen. En itse ole lukenut hänen kirjaansa, mutta löysin netistä tapaukseen liittyvää materiaalia ja hänen haastattelunsa (http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/neurokirurgin-hurja-vaite–tietoisuus-ei-lopu-kuolemaan/257758), joka herätti minussa seuraavanlaisia pohdintoja:
1. Alexanderilla on hyvä pointti siinä suhteessa, että ihmisen tietoisuutta ja olemusta ei voi redusoida tai rajoittaa pelkiksi fyysisiksi toiminnoiksi. Ihminen on kokonaisuutenaan sen verran monimutkainen olento, että myös henkiset ja hengelliset kysymykset on otettava vakavasti huomioon puhuttaessa siitä, mikä ihminen oikeastaan on.
2. Haastattelu herättää myös joitain kriittisiä kysymyksiä. Alexander esimerkiksi pitää jälleensyntymän todistavaa todistusaineistoa aivan yhtä selvänä asiana kuin auringon olemassaoloa. Jälleensyntymään uskominen (Alexanderin mainitsemasta todistusaineistosta huolimatta) on Dr. Evl:n mielestä aivan eritasoinen asia kuin jokaisen ihmisen arkikokemus auringon olemassaolosta. On nimittäin selvää, että läheskään jokaisella ihmisellä ei ole samanlaista itsestään selvää kokemusta jälleensyntymästä kuin esimerkiksi auringon olemassaolosta. Tosin ehkä tässä voidaan laittaa asia myös Alexanderin pienen retorisen liioittelun piikkiin: hän vain painottaa todistusaineiston merkitystä.
Alexanderin viittaamaan todistusaineistoon olisi mielenkiintoista tutustua, mutta oman maailmankatsomuksensa ja kokemuksensa näkökulmasta Dr. Evl suhtautuu ainakin toistaiseksi skeptisesti ajatukseen jälleensyntymästä. Dr. Evl:n oman maailmankatsomuksen mukaan jokainen ihminen hengellis-psyko-fyysisenä olentona on ainutlaatuinen ja – kertainen. Tosin Dr. Evl myöntää oman tietämättömyytensä sen aineiston suhteen, johon Alexander viittaa. Ehkä minulla on joskus aikaa ja mahdollisuuksia perehtyä siihen tai hänen kirjaansa paremmin.
3. Koska en ole aivotutkija, minun on vaikea arvioida niitä väitteitä, jotka koskevat aivojen yksityiskohtaista toimintaa. Sen sijaan teologis-filosofisten käsitteiden analysoimiseen olen itse käynyt hyvin pitkän yliopistokoulutuksen. Oman osaamisalueeni näkökulmasta Alexanderin suurin ongelma haastattelussa on se, että hän näyttää pitävän ihmisen vapaata tahtoa itsestään selvänä asiana.
Tässä Alexander tekee aika tyypillisen virheen, johon on langennut myös moni korkean tason luonnontieteilijä: monet luonnontieteellisen koulutuksen saaneet tiedemiehet ja -naiset eivät aina ymmärrä astuneensa oman osaamisensa ulkopuolelle puhuessaan tai kirjoittaessaan luonnontieteen ja uskonnon/filosofian välisestä suhteesta, vaan olettavat jonkin oman uskomuksen itsestään selvänä tai tieteellisesti todistettuna asiana, vaikka se ei sellainen olekaan. Ihmisen vapaa tahto on yksi hyvä esimerkki. Alexander puhuu siitä liian itsestään selväsi jopa ihmisen olemusta määrittävänä asiana.
Dr. Evl on perehtynyt omissa tutkimuksissaan vapaan tahdon ja esim. determinismin kysymyksiin. Haastattelun perusteella näyttääkin siltä, että Alexander ei ole tietoinen siitä, että ensinnäkin vapaa tahto on erittäin monimutkainen teologis-filosofis-luonnontieteellis-psykologinen käsite, joka ei missään nimessä ole itsestään selvä. Eri tieteenalojen tulokset itse asiassa antavat osviittaa siitä, että ihmisen autonomisuus tai siihen liittyvä vapaa tahto ovat hyvin rajattuja ja joissain asioissa lähes olemattomia. Meihin esimerkiksi vaikuttavat hyvin paljon geenit ja se ympäristö, jossa elämme. Kristillisessä ja myös monessa muussa uskonnollisessa viitekehyksessä (esim. islamissa) vapaa tahto on samoin hyvin problemaattinen ja kyseenalainen asia.
Missään nimessä vapaata tahtoa ei voi Dr. Evl:n mukaan pitää itsestään selvänä ja ihmisen olemusta määrittävänä asiana, vaikka arjessa joudummekin tekemään monia vapaudelta näyttäviä valintoja. Ehkä Alexanderin käsitteisiin onkin vaikuttanut tässä hänen metodistitaustansa, jossa korostetaan vapaata tahtoa? Tosin kyse on haastattelusta, joten on hyvin vaikea sanoa, mihin Alexander vielä tarkemmin analysoituna perustaa käsityksensä vapaasta tahdosta. Haastattelussa se kylläkin liittyy kokemuksiin, joissa ihmisille on yritetty synnyttää keinotekoisia tuntemuksia sähköisesti. Alexanderin mukaan näissä kokemuksissa ihmiset aistivat, että keinotekoisesti tehdyt kokemukset eivät synny vapaasta tahdosta. Voi kuitenkin kysyä, syntyykö mikään aitokaan kokemus jonkinlaisesta vapaasta tahdosta, joka on ihmisessä läsnä. Joka tapauksessa Alexanderin olisi mielestäni tullut avata enemmän niinkin voimakasta väitettä, että vapaa tahto määrittää ihmistä tai on ihmisen olemuksen ydin. Alexander myös näyttää jossain määrin samaistavan tietoisuuden ja vapaan tahdon. On kuitenkin selvää, että nämä käsitteet eivät ole identtisiä ja tämäkin asia vaatisi enemmän avaamista.
Alexanderin herättämät kysymykset ovat kuitenkin mielenkiintoisia monen eri tieteenalan ja myös kirkon näkökulmasta. Alexanderille on myös syytä antaa tunnustusta siitä, että hän on myös pohtinut kokemustaan filosofisesti (esim. Platonin ideaopin kautta). Tärkeää olisi kuitenkin Dr. Evl:n mukaan tässäkin tapauksessa toisaalta kunnioittaa hänen kokemustaan (samoin kuin muidenkin ihmisten jopa oudolta kuulostavia kokemuksia), mutta toisaalta myös pohtia, mikä on aidosti luonnontieteellisesti todistettua ja missä hän tekee liian vahvaa tulkintaa esim. uskonnollisista asioista. Yleisesti ottaen Alexanderin tapaus on yksi mielenkiintoinen pelinavaus sellaisille kiehtoville teemoilla, joissa liikutaan uskonnon ja tieteen rajapinnassa.