Dr. Evl
Kysy Dr EVL:ltäFacebook
Dr. Evl -
Dr. Evl

Tag Archives

3 Articles

Muslimien köyhäinavusta ja Raamatun kymmenyksistä

Nimimerkki ”money money” kysyy: ”Kepan uutisessa sanottiin, että ´Zakat on kuitenkin maailman suurin ja luultavasti kaikkein kauimmin aikaa toiminut humanitaarisen avun kanava.´ Pitääkö paikkansa? Entäs kristittyjen kymmenyssysteemi, toimiko se muuta kuin alkuseurakunnassa? Maksaako kukaan nykyään kymmenyksiä, ja kenelle ne maksetaan, köyhille vai kirkolle? http://www.kepa.fi/uutiset/11291”

 

Vastaus:

 

Minulla ei ole syytä epäillä Kepan faktoja. Kaikissa ns. monoteistisissa kirjauskonnoissa eli islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa köyhien auttamista pidetään tärkeänä. Kymmennysjärjestelmästä puhutaan Raamatussa ennen kaikkea Vanhassa testamentissa. Sen sijaan alkuseurakunnassa lienee ollut ennemminkin yhteisomistus, joka jo tosin alkuvaiheessa koki myös säröjä (ks. Ap. t. 4:32–5:11). Esim. Suomen evankelis-luterilainen kirkkokaan ei peri ihmisiltä kymmenyksiä, vaan ennemminkin sadaksia. Kirkollisveron määrä on nimittäin esim. pääkaupunkiseudulla 1 prosentin paikkeilla. Kyseisellä rahalla kustannetaan kirkon moninainen toiminta ja kirkko myös maksaa vuosittain veronkannosta valtiolle. Rahasta suurin osa menee Suomessa tehtävään kasvatustyöhön, mutta osaksi myös esim. diakoniaan ja köyhien auttamiseen. Kirkollisveron lisäksi moni kristitty antaa myös hyväntekeväisyyteen rahaa esim. kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tai Kirkon ulkomaanavun kautta.

Kymmenysjärjestelmistä olen joskus muistaakseni kuullut lähinnä joidenkin ns. vapaisiin suuntiin kuuluvien seurakuntien kohdalla. Kymmennykset menevät käsittääkseni käytännössä mm. seurakunnan toiminnan pyörittämiseen.

Voiko Raamattua tulkita ja lukea, miten huvittaa?

Nimimerkki ”Ihmeellistä” kysyy: ”Suomessa kirkon edustajien taholta on ainakin joku esittänyt, että Raamattua ei pidä lukea, pitää vain tulkita. Siis tulkitaan aina miten vain ketäkin huvittaa?”

 

Vastaus:

 

Toinen kysymys liittyi Raamatun tulkintaan. Itse ajattelen, että Raamattua nimenomaan tulee konkreettisesti lukea. Oikeastaan sen kynnyksen voittaminen on kaikista tärkein asia. Säännöllinen Raamatun lukeminen (esim. neljä lukua kerralla päivittäin) on niin hengellisen elämän kuin yleissivistyksenkin kannalta tärkeää.

 

Samalla kun luemme Raamattua, me myös tulkitsemme sitä. Jotkut korostavat hyvin paljon sitä, että Raamattu on lukijansa näköinen ja jokainen valitsee sieltä mieleisiään juttuja. Toinen ääripää on taas se, joka ajattelee, että Raamattua ei voi tulkita, vaan se on täysin samanlainen kaikille. Ajattelen, että tässäkin se paras ja kultainen tie löytyy keskeltä. Tässä muutamia näkökulmia Raamatun lukemiseen:

 

1. Raamattu on suhteellisen selkeä ja erilaisista kirjoista ja kirjallisuuslajeista koostuva kokonaisuus. Se on niin selkeä, että jokainen lukutaitoinen voi sitä suhteellisen ymmärrettävästi lukea, mutta Raamatun syvällisempään ymmärtämiseen tarvitaan joko omia opintoja tai asiantuntija-apua (esim. Raamattuun perehtyneen papin saarnojen kuuntelemista, raamattutunteja jne.).

 

2. Raamattua voi lukea hengellisen elämän vahvistamisen näkökulmasta. Silloin toki voi pohtia esim. sitä valitseeko niitä Raamatun kohtia, jotka sopivat sen hetkiseen hengelliseen olotilaan: esim. vahvana ja hyväntuulisena kannattaa ottaa esimerkkejä kymmenestä käskystä tai vaikkapa Jeesuksen opetuksista sen suhteen, miten voisin auttaa lähimmäisiäni. Myös ylpeyden vaivatessa kannattaa lukea vaikkapa Jeesuksen vuorisaarnaa (Matt. 5–7), joka osoittaa, että kukaan meistä ei ole täydellinen. Surun hetkellä tai syyllisyyden vaivatessa voi keskittyä Raamatun lohdullisempiin kohtiin (esim. itselleni on ollut tärkeä tässä Roomalaiskirje).

 

3. Yliopistossa ja akateemisessa tutkimuksessa taas keskitytään enemmän Raamatun nyansseihin ja vaikkapa kirjojen keskinäisiin eroavaisuuksiin.

 

4. Jokainen meistä tulkitsee lukiessaan Raamattua mm. oman elämänkokemuksen näkökulmasta ja siinä mielessä tulkintamme voivat erota toisistaan. Joskus Raamattua voidaan tulkita myös väärin ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi hengellisen väkivallan välineenä. Yksi hyvä harhaopin määritelmä onkin se, että se muistuttaa hengellistä tai johtaa siihen väkivaltaa. Esim. jonkin kristillisen lahkon johtaja voi tulkita Raamattua sillä tavoin, että se palvelee johtajan omia etuja ja orjuuttaa muita seurakuntalaisia. Kaikki Raamatunkaan opettajat ja siihen vetoavat eivät todellisuudessa ole siis Jumalan asialla.

 

5. Raamatun oikea tulkinta vapauttaa ihmisen peloista ja ahdistuksesta hyvään ja turvalliseen elämään, jossa ihminen voi vaeltaa Jumalaan luottaen ja lähimmäistään rakastaen.  Turhaan ei Uudessa testamentissakaan puhuta terveestä opista. Luterilaisuudessa on myös ajateltu, että esim. tunnustuskirjat (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/) voivat auttaa Raamatun ymmärtämisessä, vaikka kaikkein parasta onkin ”juoda suoraan lähteestä” eli lukea itse avoimin ja kyselevin mielin Raamattua.

Voinko uskoa Raamattuun ja koulun opetukseen?

Alexander Bruun kysyy:

”Koulu opettaa asuinmaassani Sveitsissä aivan muuta kuin raamattu. Kysyisinkin, mihin pitäisi uskoa: koulun opetukseen vai Raamattuun? Monet ihmiset kyllä uskovat molempiin, mutta onko se luterilaista. Sitä en osaa sanoa. Me luemme esimerkiksi biologiasta, DNA:sta, kromosomeista jne. Voinko siis uskoa samalla raamatun ja koulun opetukseen, joka tuntuu järkevältä?”

 

Dr. Evl:n vastaus:

Kiitos Alexander mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Joskus on tarpeettomastikin asetettu luonnontieteitä ja kristillistä uskoa vastakkain. Usein taustalla on ollut esimerkiksi tietämättömyys raamatun kertomuksista tai niiden luonteesta. Olen itse työni puolesta ja myös puhtaasta mielenkiinnosta pohtinut sinun tavoin luonnontieteiden ja kristinuskon tai Raamatun suhdetta. Tällä hetkellä en näe niiden välillä ristiriitaa. Itse asiassa pidän itseäni niin tieteen kuin kirkon miehenä: olen työskennellyt tutkijana ja opettajana yliopistossa sekä väitellyt tohtoriksi ja tällä hetkellä työskentelen pappina. Sen vuoksi pidän tärkeänä niin tiedettä kuin kristinuskoakin. Pidän totena esimerkiksi evoluutioteoriaa sekä laskemia, joiden mukaan maailma on noin 15 miljardia vuotta vanha ja maapallo noin 5 miljardia vuotta vanha. Toisaalta uskon myös esimerkiksi siihen, että Kristus on oikeasti noussut kuolleista ja voittanut sitä kautta pahuuden.

 

Olen myös pitkään pyrkinyt pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisessa suhteessa Raamatussa olevat luomiskertomukset ovat nykyiseen tietoomme luonnontieteestä. Viimeksi käsittelimme niitä yhdessä ylirabbin Simon Livsonin kanssa Tapiolan kirkolla viime keskiviikkona.

 

Vaikka luomiskertomukset ovatkin enemmän myyttisiä kuin historiallisia kuvauksia maailmasta, niistä löytyy mielenkiintoisia leikkauspisteitä nykytieteeseen. Esimerkiksi se, kuinka ensimmäisessä luomiskertomuksessa mainittu luomisjärjestys (1. kasvien luominen, 2. eläinten luominen ja 3. ihmisen luominen) vastaa pääpiirteissään myös luonnontieteiden käsitystä eliölajien syntyjärjestyksestä. On myös syytä huomata, että ensimmäisen luomiskertomuksen kuvausta kuudesta päivästä on tulkittu jo ennen luonnontieteellistä mullistusta siten, että siinä mainitut päivät voivat olla vertauskuvallisia. Sen sijaan toinen luomiskertomus sijoittuu konkreettiseen paikkaan maan päällä. Siitä löytyy mielenkiintoisia ja hyvin yhteensopivia näkökulmia siihen, mitä tiedämme luonnontieteiden ja historian tutkimuksen kautta nykyihmisen liikkeistä maan päällä ja kulttuurin syntyyn muinaisessa kaksoisvirran maassa.

 

Yleisesti ottaen Raamattu sisältää monenlaista kirjallisuutta: viisauskirjallisuutta, opetuksia, profeettakirjoja, historiallisia teoksia, kirjeitä, Jeesuksen elämästä kertovia evankeliumeita jne. Raamatun historiallisten kirjojen todenperäisyydestä käydään tieteellisessä teologiassa jatkuvasti keskustelua. Toisaalta kyseiset kertomukset toimivat myös itsessään tärkeänä lähteenä esimerkiksi Vanhan ja Uuden testamentin arkeologialle.

 

Vaikka arkeologian ja Raamatun suhde on kiehtova, Raamattu ei ole ensisijaisesti historian oppikirja. Ennemminkin se vastaa ihmisen olemassaolon syviin kysymyksiin: Miksi maailmassa on kipua ja pahuutta? Miten Jumala toimii maailmassa? Mitä Jumala edellyttää ihmiseltä? Mitä Jumala lahjoittaa ihmiselle? Mitä on hyvä ja onnellinen elämä? Miten voin pelastua? Onko olemassa ikuista elämää? Mikä on oikein ja väärin? Välittääkö Jumala minusta? jne. Näin ollen Raamattu vastaa hyvin erilaisiin ja eritasoisiin kysymyksiin kuin luonnontiede.

 

Voit siten huoletta Alexander uskoa niin Raamatun kuin koulunkin opetuksiin. Haluan myös kannustaa sinua muutenkin laaja-alaiseen opiskeluun. Sen kautta voi päästä yhä syvemmälle esimerkiksi maailman historiaan, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja uskontoihin. Opiskelun kautta myös palaset alkavat vähitellen loksahdella kohdalleen.