Nimimerkki ”Tiukkapipo Mimmi” kysyy: ”Dr. Evl puolustaa naispappeutta mm. sanomalla, että profetoiminen tarkoittaa todennäköisesti selväsanaista julistamista Kristuksesta eli saarnaamista ja että VT ja UT tuntee naispuolisia sananjulistajia. Käsittääkseni profetoimista voi tapahtua muuallakin kuin jumalanpalveluksen saarnassa! Mitenkä Dr. Evl tulkitsee sitten sen, ettei Jeesuksella ollut yhtään naispuolista apostolia? Paimenviranhan katsotaan olevan apostolinen tehtävä, joka enemmistössä kristikuntaa on annettu vain miehen hoidettavaksi.”
Vastaus:
Profetoimista on tapahtunut toki muuallakin kuin esimerkiksi jumalanpalveluksen saarnassa. Vanhan testamentin profeetathan julistivat muissakin tilanteissa. Profetoimisen luonne tosin muuttui Jeesuksen kuoleman, ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen myötä. Nyt profetian yksi keskeinen ulottuvuus ei ollutkaan enää julistaa tulevaa Messiasta, vaan jo tullutta Messiasta, joka ylösnousemuksellaan vapautti ihmiset synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Profetoimisen ja evankelioimisen keskeinen sisältö rakentuu nyt tämän ilosanoman ja myös Jeesuksen toisen tulemisen eli lopullisen voiton odottamisen ympärille.
Kahdentoista apostolin ydinjoukkoon kuului tosiaan vain miehiä. Tosin Uuden testamentin käsitys apostolin eli ”lähetetyn” virasta on laajempikin kuin vain nuo kaksitoista. Esimerkiksi apostoli Paavali lukee todennäköisesti apostolien joukkoon myös Junia-nimisen naisen (ks. Room. 16:7). Samoin ylösnousseen Kristuksen ensimmäiset todistajat olivat naisia. Kaiken kaikkiaan Uuden testamentin kautta saamme jonkinlaisen kuvan varhaisen seurakunnan virkarakenteesta (esim. apostoli, vanhin ja diakoni). Esimerkiksi apostolin virastahan kehittyi myöhemmin nimenomaan piispan virka, jonka tehtävän luonne vastasi varhaisessa kirkossa hyvin läheisesti nykyistä kirkkoherran virkaamme.
Uusi testamentti tarjoaakin meille ikään kuin ikkunoita varhaiseen kirkkoon. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvin yksityiskohtaista, organisoitua ja systemaattista kuvaa varhaisten virkojen rakenteesta ja teologiasta on hankala rakentaa Uuden testamentin pohjalta. Nykyiset kirkon virat rakentuvat pääsääntöisesti Uuden testamentin ajan kuvausten varaan, mutta niihin on luonnollisesti vaikuttaneet myös historiallinen kehityksen myötä tulleet vaikutteet ja esimerkiksi käytännön näkökulmat.