Nimimerkki ”money money” kysyy: ”Kepan uutisessa sanottiin, että ´Zakat on kuitenkin maailman suurin ja luultavasti kaikkein kauimmin aikaa toiminut humanitaarisen avun kanava.´ Pitääkö paikkansa? Entäs kristittyjen kymmenyssysteemi, toimiko se muuta kuin alkuseurakunnassa? Maksaako kukaan nykyään kymmenyksiä, ja kenelle ne maksetaan, köyhille vai kirkolle? http://www.kepa.fi/uutiset/11291”
Vastaus:
Minulla ei ole syytä epäillä Kepan faktoja. Kaikissa ns. monoteistisissa kirjauskonnoissa eli islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa köyhien auttamista pidetään tärkeänä. Kymmennysjärjestelmästä puhutaan Raamatussa ennen kaikkea Vanhassa testamentissa. Sen sijaan alkuseurakunnassa lienee ollut ennemminkin yhteisomistus, joka jo tosin alkuvaiheessa koki myös säröjä (ks. Ap. t. 4:32–5:11). Esim. Suomen evankelis-luterilainen kirkkokaan ei peri ihmisiltä kymmenyksiä, vaan ennemminkin sadaksia. Kirkollisveron määrä on nimittäin esim. pääkaupunkiseudulla 1 prosentin paikkeilla. Kyseisellä rahalla kustannetaan kirkon moninainen toiminta ja kirkko myös maksaa vuosittain veronkannosta valtiolle. Rahasta suurin osa menee Suomessa tehtävään kasvatustyöhön, mutta osaksi myös esim. diakoniaan ja köyhien auttamiseen. Kirkollisveron lisäksi moni kristitty antaa myös hyväntekeväisyyteen rahaa esim. kirkon virallisten lähetysjärjestöjen tai Kirkon ulkomaanavun kautta.
Kymmenysjärjestelmistä olen joskus muistaakseni kuullut lähinnä joidenkin ns. vapaisiin suuntiin kuuluvien seurakuntien kohdalla. Kymmennykset menevät käsittääkseni käytännössä mm. seurakunnan toiminnan pyörittämiseen.