Alexander Bruun kysyy:
”Koulu opettaa asuinmaassani Sveitsissä aivan muuta kuin raamattu. Kysyisinkin, mihin pitäisi uskoa: koulun opetukseen vai Raamattuun? Monet ihmiset kyllä uskovat molempiin, mutta onko se luterilaista. Sitä en osaa sanoa. Me luemme esimerkiksi biologiasta, DNA:sta, kromosomeista jne. Voinko siis uskoa samalla raamatun ja koulun opetukseen, joka tuntuu järkevältä?”
Dr. Evl:n vastaus:
Kiitos Alexander mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Joskus on tarpeettomastikin asetettu luonnontieteitä ja kristillistä uskoa vastakkain. Usein taustalla on ollut esimerkiksi tietämättömyys raamatun kertomuksista tai niiden luonteesta. Olen itse työni puolesta ja myös puhtaasta mielenkiinnosta pohtinut sinun tavoin luonnontieteiden ja kristinuskon tai Raamatun suhdetta. Tällä hetkellä en näe niiden välillä ristiriitaa. Itse asiassa pidän itseäni niin tieteen kuin kirkon miehenä: olen työskennellyt tutkijana ja opettajana yliopistossa sekä väitellyt tohtoriksi ja tällä hetkellä työskentelen pappina. Sen vuoksi pidän tärkeänä niin tiedettä kuin kristinuskoakin. Pidän totena esimerkiksi evoluutioteoriaa sekä laskemia, joiden mukaan maailma on noin 15 miljardia vuotta vanha ja maapallo noin 5 miljardia vuotta vanha. Toisaalta uskon myös esimerkiksi siihen, että Kristus on oikeasti noussut kuolleista ja voittanut sitä kautta pahuuden.
Olen myös pitkään pyrkinyt pohtimaan esimerkiksi sitä, millaisessa suhteessa Raamatussa olevat luomiskertomukset ovat nykyiseen tietoomme luonnontieteestä. Viimeksi käsittelimme niitä yhdessä ylirabbin Simon Livsonin kanssa Tapiolan kirkolla viime keskiviikkona.
Vaikka luomiskertomukset ovatkin enemmän myyttisiä kuin historiallisia kuvauksia maailmasta, niistä löytyy mielenkiintoisia leikkauspisteitä nykytieteeseen. Esimerkiksi se, kuinka ensimmäisessä luomiskertomuksessa mainittu luomisjärjestys (1. kasvien luominen, 2. eläinten luominen ja 3. ihmisen luominen) vastaa pääpiirteissään myös luonnontieteiden käsitystä eliölajien syntyjärjestyksestä. On myös syytä huomata, että ensimmäisen luomiskertomuksen kuvausta kuudesta päivästä on tulkittu jo ennen luonnontieteellistä mullistusta siten, että siinä mainitut päivät voivat olla vertauskuvallisia. Sen sijaan toinen luomiskertomus sijoittuu konkreettiseen paikkaan maan päällä. Siitä löytyy mielenkiintoisia ja hyvin yhteensopivia näkökulmia siihen, mitä tiedämme luonnontieteiden ja historian tutkimuksen kautta nykyihmisen liikkeistä maan päällä ja kulttuurin syntyyn muinaisessa kaksoisvirran maassa.
Yleisesti ottaen Raamattu sisältää monenlaista kirjallisuutta: viisauskirjallisuutta, opetuksia, profeettakirjoja, historiallisia teoksia, kirjeitä, Jeesuksen elämästä kertovia evankeliumeita jne. Raamatun historiallisten kirjojen todenperäisyydestä käydään tieteellisessä teologiassa jatkuvasti keskustelua. Toisaalta kyseiset kertomukset toimivat myös itsessään tärkeänä lähteenä esimerkiksi Vanhan ja Uuden testamentin arkeologialle.
Vaikka arkeologian ja Raamatun suhde on kiehtova, Raamattu ei ole ensisijaisesti historian oppikirja. Ennemminkin se vastaa ihmisen olemassaolon syviin kysymyksiin: Miksi maailmassa on kipua ja pahuutta? Miten Jumala toimii maailmassa? Mitä Jumala edellyttää ihmiseltä? Mitä Jumala lahjoittaa ihmiselle? Mitä on hyvä ja onnellinen elämä? Miten voin pelastua? Onko olemassa ikuista elämää? Mikä on oikein ja väärin? Välittääkö Jumala minusta? jne. Näin ollen Raamattu vastaa hyvin erilaisiin ja eritasoisiin kysymyksiin kuin luonnontiede.
Voit siten huoletta Alexander uskoa niin Raamatun kuin koulunkin opetuksiin. Haluan myös kannustaa sinua muutenkin laaja-alaiseen opiskeluun. Sen kautta voi päästä yhä syvemmälle esimerkiksi maailman historiaan, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja uskontoihin. Opiskelun kautta myös palaset alkavat vähitellen loksahdella kohdalleen.