Nimimerkki: ”Seurakuntavaalien ehdokas” kysyy: ”Seurakuntavaalien ehdokkailta edellytetään, että ovat tunnettuja kristilliseltä vakaumukseltaan. Aika epämääräistä, mutta kuitenkin velvoittavaa. Hyvä Dr. Evl, kuka mielestäsi on kelvollinen ehdokkaaksi ja kuka ei. Missä menee raja? Voiko seurakunta evätä jonkin ehdokkuuden vakaumuksen puutteen takia?”
Vastaus:
Kirkkolain 23 luvun toisen pykälän mukaan: ”Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen.”
Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua siitä, voidaanko esimerkiksi ateistiksi julkisesti tunnustavaa hyväksyä ehdokkaaksi. Asiaan ottanut kantaa edellisten vaalien (2010) yhteydessä Oulun tuomiokapitulin lakimiesasessori: http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/lakimiesasessori-ateistiehdokas-on-vaalikelpoinen/. Hänen mukaansa ei ole olemassa mittareita, joilla kristillistä vakaumusta voisi mitata.
Varovaisemman kannan asiaan otti tämän syksyisten vaalien osalta Savonlinnan vs. kirkkoherra Toivo Loikkanen: http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/seurakuntavaaliehdokas-pitaa-jumalaa-taruolentona. Ks. myös http://www.kotimaa24.fi/artikkeli/ateistiehdokas-vetaytyy-vaaleista/
Jos ihminen julkisesti tunnustautuu ateistiksi, seurakunta voi nähdäkseni evätä kirkkolain nojalla jäsenen ehdokkuuden. Kysehän on nimenomaan siitä kirkkolain mukaan, onko ehdokas kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu. Kenenkään kristillistä vakaumusta ei voi toki millään mittarilla mitata, jos ihminen ei sitä itse ilmaise. Kirkkolain mukaan kyse onkin siitä, onko ehdokas valmis julkisesti tunnustautumaan kristityksi (vrt. 1. Joh. 4:2). Ehdokkaaksi aikova kirkkomme jäsen, joka julkisesti tunnustautuu ateistiksi, ei ole siten mielestäni kirkkolain mukaan sovelias ehdokkaaksi. Sovelias ei ole myöskään esim. vajaavaltainen, alle 18-vuotias jne.
On myös syytä muistuttaa, että seurakuntavaaleissa läpi päässeet jäsenet päättävät erittäin tärkeistä asioista seurakunnassa mm. edistääkseen kristillisyyttä. Voikin kysyä, voisiko esimerkiksi ateistiksi tunnustautuva edistää kirkon ydintoimintoihin kuuluvaa lähetystyötä, joka on ollut viime vuosina seurakuntien kestopuheenaihe. Näin ollen tulkintani kirkkolaista eroaa Oulun tuomiokapitulin lakimiesasessorin tulkinnasta.
Dr. Evl on seurakuntavaalien suhteen myös sitä mieltä, että kaikille ehdokkaille tulisi muistuttaa kirkon tunnustusperustasta eli siitä, että kirkon arvopohja on säädetty kirkkolain ja -järjestyksen ns. tunnustuspykälässä, jonka mukaan kristillinen usko perustuu Raamattuun, vanhan kirkon uskontunnustuksiin (mm. Apostolinen) ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. Näin ollen seurakuntavaalit poikkeavat esim. kunnallisvaaleista, joiden arvopohjaa ei ole määritelty samalla tavoin kuin kirkossa. Toisin sanoen seurakuntavaaleissa päättäviin elimiin valittujen tulee ottaa päätöksissään huomioon kirkon kristillinen arvo- ja tunnustusperusta. Jokainen voi tarkemmin tutustua kirkon arvoperustaan tästä linkistä (suosittelen lämpimästi):