Pelastuuko ei-kristitty?

Nimimerkki ”Pohdiskelija” kysyy ja kommentoi: ”Kiitos kattavasta ja asiantuntevasta vastauksesta! Toinen uskontojen moninaisuuteen liittyvä kysymys mikä mieltäni on vaivannut on se, että pelastuvatko vain kristityt? Miten käy esim. Intiaan syntyneelle hartaalle hindulle, joka ei käänny kristityksi vaikka kuulisikin evankeliumin sanan muutamaan otteeseen elämänsä aikana? Entäpä tyypilliselle länsimaalaiselle Matti Meikäläiselle, joka kyllä uskoo korkeampaan voimaan ja kuoleman jälkeiseen elämään, mutta ei koe oloaan kotoisaksi järjestäytyneiden uskontojen parissa? Kuinka universaalia Jumalan armon voidaan katsoa olevan?”

Vastaus

Ole hyvä. Mukavaa kuulla, että vastauksestani oli hyötyä. Kysymys siitä, ketkä pelastuvat on vaikea. Syynä tähän on se, että loppupeleissä tämä asia on Jumalan käsissä. Kirkon historiassa asiaa on kuitenkin pohdittu. Varhaisessa kirkossa kirkkoisä Cyprianuksen mukaan ”Se, jolla ei ole kirkkoa äitinään, ei voi pitää Jumalaa isänään” ja ”kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”. Tiukimpien käsitysten mukaan kirkko on siis ainoa pelastuksen väline.

Raamatussakin aiheeseen liittyen on hieman erilaista materiaalia. Joissain kohdin viitataan Uudessa testamentissa siihen, että mm. Jeesukseen uskovat, kastetut (ks. esim. Mark 16:16) tai Herran nimeä avuksi huutavat (ap. t. 2:21) pelastuvat.

Joskus esim. Jeesus on arvoituksellisempi:

”Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa. Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä.”  (Luuk. 13:29-30).

tai

”Muuan korkeassa asemassa oleva mies kysyi Jeesukselta: ”Mitä minun pitää tehdä, hyvä opettaja, että perisin iankaikkisen elämän?” Jeesus vastasi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu. Käskyt sinä tiedät: älä tee aviorikosta, älä tapa, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi.” ”Kaikkea tätä olen noudattanut nuoresta pitäen”, vastasi mies. Tämän kuullessaan Jeesus sanoi: ”Yksi sinulta vielä on tekemättä. Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jaa rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.” Kun mies kuuli tämän, hän tuli murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas. Nähdessään sen Jeesus sanoi: ”Kuinka vaikea onkaan niiden, jotka paljon omistavat, päästä Jumalan valtakuntaan! Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.” ”Kuka sitten voi pelastua?” kysyivät kuulijat.  Jeesus vastasi: ”Mikä on ihmiselle mahdotonta, se on mahdollista Jumalalle.”  (Luuk. 18:18-27)

Lisäksi Raamatusta löytyy muita mielenkiintoisia kohtia. Esim. 1. Timoteuksen kirjeessä todetaan, että Jumala tahtoo kaikkien ihmisten pelastuvan ja tulevan tuntemaan totuuden (2:4). Sen sijaan esim. 1. Korinttilaiskirje toteaa arvoituksellisesti: ” – – Tuomiopäivä sen paljastaa: se päivä ilmestyy tulenliekeissä, ja tuli koettelee, millainen itse kunkin aikaansaannos on. Se, jonka rakennus kestää, saa palkan. Se taas, jonka rakennus palaa, kärsii vahingon. Itse hän tosin pelastuu, mutta kuin tulen läpi.” (3:13–15). Matteuksen evankeliumissa viimeisen tuomion kuvauksen voi taas tulkita siten, että myös ”vähäisiä veljiä” eli köyhiä tai sitten (köyhiä) kristittyjä auttaneet voisivat saada iankaikkisen elämän. Olennaista kyseisessä kohdassa on myös huomata, että siinä erotellaan Kristuksen Isän siunaamat ja kiroamat. Myös tämä teksti on jossain määrin arvoituksellinen, mutta antaa toki osviittaa hyvästä elämästä eli kärsivien auttamisesta.

Luterilaisessa kirkossa on ajateltu myös, että ihmisen tuntemukset eivät välttämättä kerro pelastuksesta tai pelastumattomuudesta. Sen vuoksi ihminen voi esimerkiksi hädän hetkellä tarttua kasteessa saatuun konkreettiseen armon osoitukseen ja Jumalan lupaukseen ikuisesta elämästä.

Viime vuosikymmeninä on pohdittu myös sitä, pelastuvatko ns. anonyymit kristityt tai eri tavoin uskovat. Luterilaisesta näkökulmasta voisi ajatella, että armonvälineet (eli kaste, ehtoollinen ja Raamattuun perustuva Jumalan sana) ovat ainutlaatuisia pelastuksen välineitä maailmassa ja siksi niin tärkeitä. Ne tuovat Jumalan valtakunnan, hyvyyden, rakkauden ja Kristuksen läsnä oleviksi kristittyihin ja kirkkoon jo tässä ajassa. Tuleva elämä on siten vain luonteva siirtymä jo tässä ajassa läsnä olevasta pelastuksesta taivaaseen ja entistä läheisempään Jumala-suhteeseen.

Näin ollen uskon Kristuksen olevan tien pelastukseen. Mitä sitten tapahtuu ei-kristityille kuoleman jälkeen, on parasta jättää oikeudenmukaisen ja hyvän Jumalan arvioitavaksi. Lopulta ihminen pysyköön ihmisenä ja Jumala Jumalana. Myös kristittyjen on tärkeää nöyrtyä pyhän ja hyvän Jumalan edessä sekä varomasta ylemmyydentuntoa suhteessa muulla tavoin uskoviin.