Dr. Evl -

Sovittaanko Jeesuksen uhrikuolema vain juutalaisten synnit?

Nimimerkki/nimi ”Sepeteus” kysyy ”Essessä ollut Dr-evl:n selostama sovitusoppi osoitti, että hän on korkeasti oppinut teologi. Olen viime aikoina tullut siihen tulokseen, että Jeesuksen uhrikuolemaa tarvitsivat vain juutalaiset, joiden uhrikäytännön Jeesus lopetti uhraamalla itsensä (ks. esim. Hepr.10). Meillä, ei juutalaisilla, jotka emme ole koskaan olleet sidottuja VT:n Tooraan, ei ole mitään tarvetta sovitusoppiin. Psalmit kertovat meille armollisesta Jumalasta kuten psalmi 23 kokonaisuudessaan, psalmi 16: 10-11: ´Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan. Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.´ Tai psalmi 103, joka antaa Jumalasta mahtavia lupauksia: ´Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni. Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella. Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.´ Mitä muuta me tarvitsemme?”

 

Vastaus:

Kysymys siitä, ketkä tarvitsivat Kristuksen uhrikuolemaa ja sovitusta on mielenkiintoinen. Se kuuluu myös aivan kristinuskon ydinkysymyksiin. Kristillisyydessä on yleensä ajateltu, että Kristuksen sovitus koski kaikkia – myös pakanoita. Martti Luther esimerkiksi näkee ensimmäisen kirkon olleen jo Edenin puutarhassa, jossa ihmiset palvelivat Jumalaa kunnioittamalla heille annettua ainoaa käskyä eli kieltoa olla syömättä hyvä ja pahan tiedon puusta. Syntiinlankeemuksen seurauksena ihmiset lankesivat Jumala-yhteydestä. Yhteys ei kuitenkaan katkennut täysin, koska Jumala ei hylännyt ihmisiä oman onnensa nojaan, vaan esimerkiksi antoi heille lupauksen tulevasta Messiaasta (ks. esim. Gen. 3:15). Samoin ihminen säilyi jossain määrin Jumalan kuvana (Gen. 9:6).

 

Tosin Genesiksen ensimmäisten lukujen ja myös nykytietämyksemme esim. ihmisen synnystä ja liikkeistä maan päällä perusteella voi olla mahdollista, että Edenin paratiisissa, joka kertomuksen mukaan sijaitsee nykyisen Irakin alueella, oli vain osa ihmisistä. Esimerkiksi kohdassa 2:7–8 puhutaan siitä, kuinka Jumala asetti luomansa ihmisen Eedeniin. Siinä ei siis mainita, että Jumala asetti esimerkiksi kaikki ihmislajit tai ihmiset Edeniin. Yhden mahdollisen teorian mukaan ihmiset siirtyivätkin noin 6000–7000 vuotta sitten Pohjois-Afrikasta, joka silloin kärsi ilmeisesti luonnonkatastrofista, hedelmällisemmälle seudulle eli Kaksoisvirran maahan (vrt. Edenin puutarha Eufratin ja Tigriksen varrella Gen. 2 mukaan), jossa maanviljelys ja sitä seurannut kulttuuri sai alkunsa. Myyttisellä kertomuksellakin näyttää olevan mielenkiintoisia yhteyksiä myös todellisiin historiallisiin tapahtumiin!

 

Näin ollen Edenissä olisi asunut vain osa ihmisistä. Tosin kertomuksen itsensä (ks. Gen. 2–3) valossa todennäköisemmältä näyttää kuitenkin se, että siinä Jumala näyttää siirtävän koko ihmisen (eli nykyihmisen?) Edenin puutarhaan. On kuitenkin huomattava, että Edenin puutarhasta karkotuksen ja ensimmäisen veljessurman jälkeen Adamin ja Eevan poika Kain näyttää pelkäävän maan päällä asuvia muita ihmisiä (ks. 4:14). Koskiko Jumalan lupaus tulevasta Messiaasta, joka murskaa pahan vallan (vrt. Gen. 3:15), vain esim. Adamia, Eevaa ja heidän jälkeläisiään (esim. Abelia ja Kainia) vai myös muita ihmisiä tai ihmislajeja? Oliko tosiaan niin, että lupaus Messiaasta koski myöhemmin vain juutalaisia (esim. Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia sekä heidän jälkeläisiään eli Israelin kansaa).

 

Itse ajattelen näistä huomioista huolimatta, että lupaus Messiaasta koski myös muita kuin juutalaisia. Onhan selvää, että muutkin kuin juutalaiset ovat ja olivat syntisiä sekä osallisia pahuudesta. Näin opettaa esim. maailmanhistoria. Sen vuoksi jokainen ihminen tarvitsee Messiasta eli sellaista, joka vapauttaa ihmiset pahan vallasta. Myös koko Uusi testamentti todistaa siitä, että Kristus on myös kuollut pakanoiden puolesta. Sanotaanhan esim. Apostolien teoissa (11:18): ”Tämän kuultuaan kaikki rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: ´Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään.”

 

Mielenkiintoinen on myös Uuden testamentin kertomus kanaanilaisesta naisesta, joka käy keskustelua Jeesuksen kanssa siitä, onko Häntä lähetetty vain Israelin vaan myös muiden kansojen takia (Matt. 15:28). On myös hyvä muistaa, että esim. Paavali oli lähetetty pakanoiden apostoliksi julistamaan Kristuksen sovitustyötä. Hänen mukaansa  (Room. 5 ja erityisesti jae 18) yhden ihmisen teko teki kaikista syntisiä (vrt. Aadam) ja yhden teko riitti antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän (vrt. Kristus).

 

Vaikka Raamattu siten antaisi joidenkin kohtien perusteella mahdollisuuden ajatella, että Kristus oli tullut pelastamaan ennen kaikkea Israelin kansan kadonneita lampaita, on Raamatun koko sanoman valossa selvää, että ilosanoma Kristuksen sovituksesta kuuluu myös pakanoille. Näin ollen Kristus on myös meidän suomalaisten pakanakristittyjen Herra ja syntien sovittaja.

 

Lopuksi on todettava, että on hienoa, että olet Sepeteus löytänyt Raamatusta armollisen Jumalan!

Leave a reply

Your email address will not be published.